Yllättäen tälläkin viikolla valmiiksi on tullut sukkia. Revontuli-huivikin edistyy, hitaasti mutta varmasti. Jotenkin on vaan tuon sukkasadon myötä innostunut tekemään sukkia koko ajan. Mikä on toisaalta ihan hyvä, näitä kun tarvitsisi "muutamat" saada valmiiksi jouluun mennessä. Lasten sukat(junasukat vauvalle ja toiset on kokoa n.30) on tehty 7- veljestä langasta ja menevät kuopuksen koulun joulumyyjäisiin marras- joulukuussa. Naisten raitasukat(koko 38) on tehty emma-langasta ja menevät lahjalaatikkoon odottamaan joulua.

Ja sitten ihan muuhun. Minä ikuinen sohvaperuna olen vihdoinkin näin syksyn kunniaksi ottanut itseäni niskasta kiinni ja aloittanut uimisen. Joo no tuleehan sitä käytyä kävelyllä, mutta harrastuksena mulla ei ole mitään säännöllistä liikuntaa ollut(Harrastuksia käsityöt, lukeminen ja tuo kävely silloin tällöin, voikohan sitä edes laskea harrastukseksi). Mutta viime sunnuntaina päätettiin siskon kanssa et nyt ruvetaan lasten kanssa käymään kerran viikossa uimassa(toinen kun ui,toinen lasten kanssa). Nyt ollaan sit käyty uimassa kaks kertaa ja tavoitteeks otin et uisin 10 km jouluun mennessä. Tähän mennessä oon uinut 1,4km. Alku näyttää hyvältä saa nähä kuin mun käy . Ai niin ja ensimmäisellä uintikerralla kun oli mamma ja pappa lapsia vahtimassa,erehtysin menee siskon kaveriks punttisalille. Ensinnäkin mul ei ollu hajuakaan miten suurinta osaa laitteista käytetään,onneks sisko neuvos.No sanotaan et punttis ja uiminen samana päivänä ei tämmöseltä sohvaperunalta,ehkä ollut ihan hyvä idea. Löyty meinaa seuraavana päivänä ihan uusia lihaksia itestäni, kipeitä sellaisia. Ne vähän jo vetrys keskiviikkoon mennessä kun mentiin uudestaan uimaan,nyt vain uimaan. Oisitte nähnyt mut to:na, mä kävelin kun ois ollu iso vaippa housuissa ja portaitten nouseminen oli yhtä tuskaa.Tänään ei onneks enää satu mihinkään ja voi kävelläkin normaalisti ja nyt mä jo näen asian huvittavat puolet, mies meinaan hiukan hymyili mun kävelylle eilen. Mutta kyllä se tästä ja ei kun uudestaan ens ke:na. Ja tästä harrastuksesta mä en pääsekkään luistamaan/lopettamaan ihan helposti,kun meillä on nuo lapset mukana ja meillä kuopus laskee jo että kuinka monta yötä on että mennään taas uimaan. No se on ihan hyvä että joku "potkii mua takapuoleen", ettei tuu sitten heti lopetettua kun telkkaristakin tulis jotain, tai on hyvä kirja/käsityö kesken. Näihin hyviin syihin mulla on aikaisemmin kaikki liikuntaan liittyvä yleensä kaatunut. Kertoilen täällä väliaikatietoja välillä,miten on akan käynyt. Hauskaa ja toivottavasti aurinkoista viikonloppua kaikille!