Jäi vähän viime tippaan,tämä tanssikengistä kertominen. Meillä on meinaan tänään kuopuksen kavereillensa järjestämät pikkujoulujuhlat.Ja niitten järjestelemisessä on mennyt koko viikko(siivousta,leipomista,koristelua ja suunnistuksen järjestämistä,ja pienten pakettien kasaaminen kaikille).Tästä saakin hyvän selityksen sille miksi mun tanssikenkäni on suoraan sanottuna luonnottoman siistissä kunnossa,eihän sieltä meinaa löytyä edes mitään .

Lankoja pitää olla aina käden ulottuvilla muutama,eihän sitä tiedä milloin inspiraatio iskee. Sitten kun asuu vanhassa rintamamiestalossa,missä ilma vaihtuu niin sanotusti.Ni pitää tieteenkin olla viltti,minkä saa heitettyä jalkojen päälle kun rupee paleltamaan.Ja näitten kuopuksen juhlien takia sohvalla ei ole kuin pari keskeneräistä työtä siististi ja muutama lehti.Normaalisti tuossa olisi lehtien lisäksi ohjeita iso kasa ja lankakeriä ja vähän useampi keskeneräinen työ,oisin myös tavaroineni levittäytynyt niin ettei tuohon sohvalle muita mahdu kuin minä .Jalkalamppu ei ole mikään kaunistus,mutta säädettävänä hoitaa työnsä. Ja sitten tuossa sohvan vieressä on arkku minkä päällä pidän puikkoja ynnä muita juttuja ja sieltä löytyy yllättäen lisää keskeneräisiä töitä . Ja arkun vieressä on pari koria missä on lisää lankoja.Lähes aina neulon tässä ja samalla tulee katsottua telkkaria. Kaikki muut meillä tietää,että tämä on mun paikka,myös vieraat,mutta kissojen kanssa joutuu välillä leikkimään sohvan valloitusta. Ja jos ei kumpikaan anna periksi,niin sitten Minni tai Naamu makkaa mun sylissä ja yritän tehdä jotain tai sitten kissoista jompikumpi,yleensä Minni menee makaamaan niskan taakse niin,että etutassut ja pää roikkuu toisella puolella kaulaa ja jalat ja häntä toisella puolella.Onhan se tietenkin kiva kun on karvainen kaulaliina,mutta kun tulee kuuma ja niska väsyy.Mutta näillä kengillä on tanssittu jo muutama vuosi,ovat mukavat ja jalan mukkaan muotoutuneet.