Aiemmin kirjoitin, että on vapaa aikaa,kun kuopus koulus ja työ ei oo alkanu. Täsmennetään sen verran ettei mulla vakituista työtä ole, miestä auttelen ja sitten sijaisuuksia päiväkodeissa ja ryhmiksissä. Joten vapaata voi olla kauankin. No saapa tehdä käsitöitä rauhassa. Mitä nyt mies välillä häiritsee . Muuten on viikko mennyt rauhallisesti, mutta tein luultavasti viimeisen marjanpoiminta reissun metsään. Kerään mustikoita ym. mielelläni, mutta sitten se iskee, joka syksy( nyt voi sanoo, et syksy on virallisesti alkanu). Nyttenkin keräsin kaikes rauhas mustikoita ja sit yht äkkiä näin otsatukas roikkumassa hirvikärpäsen. Ja ne pirulaiset ku ei kuole millään. Sanottakoon, että tämmöseks sohvaperunaks pääsin yllättävän nopeasti metsästä pois. Mä kestän hyttyset, paarmat, hämähäkit ja muut öttiäiset, mut hirvikärpäset , ei tuu mitään. Pelkkä ajatus, ni tuntuu ku joku kävelis päätä pitkin. Nyt tarttis saada pidettyä itelle kauhia puhuttelu, et pääsis edes kerran puolukoita poimimaan. Meilläkun kaikki tykkää vispipuurosta. Mut asiasta kukkapurkkiin. Kummipoika(2.v.) oli kylässä ja olen tosiaan tekemässä neuleliiviä hänelle, niin hän sai valita värejä siihen lankalaatikosta. Pohjaksi tulee ruskeaa ja ruudut pinkillä. On kuulemma hänen lempiväri. Ja hänest on tullu kova poika tekee palapelejä. Onneks oon säästäny tyttöjen vanhoja palapelejä. Pääsinpähän sanoo miehelle, et tehdäänhän niitä vielä. Meinasi tos yhdes vaihees viedä ne myytäväksi, ku ei meillä oo enää niin pieniä ku niitä rakentelee. Okei myönnetään mul on paha tapa hamstrata/säästää tyttöjen vanhoja pelejä ja leluja. Mut niin tohon otsikossa mainittuhin lapasiin. Kolmet lapaset on tullut tehtyä. Noista puna- liila raidallisista, oon ylpeä. Ne on mun ensmäset peukalokiilalla tekemät.